Kotisivut tekoälyllä 2026: mikä on muuttunut vuodessa

Kirjoitin keväällä ohjeen miten verkkosivut rakennetaan itse tekoälyn avulla. Ohje toimii pääpiirteissään edelleen: GitHub, tekoälyagentti, staattinen sivustogeneraattori ja julkaisu pilveen. Muutama asia on kuitenkin muuttunut ja kaipaa päivitystä.

Esitetyt väitteet perustuvat omiin mittauksiimme, jotka olemme tehneet optimoidessa prosessiamme. Ne kertovat siis siitä, miten meidän rakennusputkessamme on käynyt, eikä kaikki välttämättä päädy samoihin tuloksiin. Olemme myös osittain puolueellisia, koska kyseessä on palvelumme ydinominaisuus. Mittarit kertovat harvoin koko totuutta, ja se onko sivusto hyvä on lopulta makuasia, jota ei ratkaista taulukolla.

Rakentaminen halpeni

Olemme ajaneet satoja sivustorakennuksia ja tallentaneet jokaisen niihin käytetyn ajan ja kustannukset. Keväästä tähän päivään yhden sivuston rakentamisen mallikulut ovat suunnilleen puolittuneet. Käytännössä yhden sivuston rakentaminen maksaa nyt muutamista kymmenistä senteistä pariin euroon sen mukaan, mitä mallia käyttää.

Keskiarvon lisäksi myös hajonta on muuttunut. Keväällä kulu vaihteli rakennuksesta toiseen rajusti: useimmat osuivat parin euron tienoille, mutta yksittäinen rakennus saattoi kustantaa yli kymmenen euroa. Etukäteen ei ollut mahdollisuutta tietää milloin näin kävisi, joten jouduimme asettamaan palveluun katon sille, kuinka paljon yksi rakennus saa kuluttaa. Se ratkaisi kustannusongelman mutta synnytti tilalle toisen: osa sivustoista jäi kesken, kun katon tullessa vastaan ennen kuin työ oli valmis.

Nykyään koko hajonta mahtuu sinne, missä keväällä oli pelkkä keskiarvo. Kallein yksittäinen rakennus jää selvästi alle viiden euron. Ennustettavuus on siis parantunut merkittävästi. Rakennuksen voi antaa mennä rauhassa loppuun asti ilman pelkoa kustannuksien karkaamisesta.

Kiinnostavaa myös mistä säästö ei tule. Rakennus ei ole muuttunut kevyemmäksi. Päinvastoin: tekstiä syntyy nykyään noin kaksinkertainen määrä kevääseen verrattuna. Uudet mallit päättelevät ennen vastaamista, ja rakennusputkessa on enemmän vaiheita kuin ennen. Työtä tehdään siis enemmän, vaikka mallit ovat parantuneet.

Tällä hetkellä säästö tulee kokonaan hinnasta. Sen tason mallit, joita keväällä oli järkevää käyttää, maksavat moninkertaisesti sen mitä nykyiset vaihtoehdot. Esimerkiksi GLM 5.3:n tuottama teksti maksaa karkeasti kolmasosan siitä mitä Sonnet-luokan mallilla, ja kevyemmillä varianteilla ero on vielä paljon suurempi. Hinnat ovat julkisia, joten kuka tahansa voi tarkistaa suuruusluokan itse: Anthropicin hinnasto ja Cortecsin hinnasto.

Tästä ei kannata vetää sitä johtopäätöstä, että halvin on paras. Vertailimme kuutta eri malliyhdistelmää samalla toimeksiannolla, ja halvin vaihtoehto tuotti selvästi heikoimman sivun: rikkinäinen kuva, tyhjiä osioita, isoilla kirjaimilla kirjoitettuja otsikoita. Paras tulos tuli keskihintaisella mallilla. Hinta on siis muuttunut, mutta valinta ei ole muuttunut yhtään sen yksinkertaisemmaksi.

Tietokone ei ole enää välttämätön

Kevään ohjeessa kirjoitin, että tietokone on käytännössä välttämätön ja etten ole itse kokeillut sivujen tekemistä puhelimella. Tämä ei enää pidä paikkaansa. Agentit toimivat nykyään selaimessa ja puhelimessa, ja koko prosessin voi käydä läpi asentamatta omalle koneelleen mitään.

Olen itse tehnyt sivut onnistuneesti pelkällä Claude Coden puhelinsovelluksella. Loin ensin tilin GitHubiin, liitin sen Claude Codeen ja pyysin Claudea rakentamaan sivut sekä julkaisemaan ne GitHub Pagesiin. Todella maagista.

Sanoisin silti, että sivuston tekeminen on mukavampaa isolla näytöllä. Esikatselun ja keskustelun välillä hyppiminen on puhelimella kömpelöä, ja työpöytänäkymän tarkastelu pienellä ruudulla rasittaa silmiä.

Agentti tekee pidemmän työrupeaman kerralla

Kevään ohje neuvoo etenemään pienin askelin: pyydä pohja, pyydä muutos, pyydä seuraava muutos. Tämä johtui siitä, että agentit eksyivät pidemmillä matkoilla.

Nykyään voi kuvailla kokonaisuuden kerralla ja palata katsomaan lopputulosta myöhemmin. Työn luonne muuttuu tästä enemmän kuin hinnasta: aikaa ei kulu klikkailuun vaan sen miettimiseen, mitä oikeasti haluaa. Samalla lopputuloksen tarkastaminen muuttuu tärkeämmäksi, koska et ole seurannut sivun syntyä vieressä.

Eurooppalaisilla malleilla pärjää jo

Jos sillä on merkitystä, missä tekstisi käsitellään, tilanne on parempi kuin keväällä. Malleja saa reititettyä eurooppalaisten välittäjien kautta, ja agenttipuolella esimerkiksi Pi taipuu tähän hyvin.

Tämä polku vaatii enemmän säätämistä kuin valtavirran vaihtoehdot, ja se sopii henkilölle, joka on valmis käyttämään komentoriviä. Käytännössä valitset välittäjän ja vaihdat agentin asetuksiin toisen osoitteen ja avaimen. Esimerkiksi Cortecs ja TensorX kertovat avoimesti, missä mallit ajetaan, ja niiden kautta pyynnöt myös oikeasti käsitellään Euroopassa.

Yleisemmällä tasolla kannattaa silti muistaa, että “eurooppalainen” on harvoin niin yksinkertainen asia kuin markkinointimateriaalista voisi päätellä. Yrityksen kotipaikka, palvelimien sijainti ja se minkä maan lainsäädäntö lopulta pätee ovat kolme eri kysymystä.

Työkaluja on nyt useampi kuin yksi

Keväällä suosittelin Claude Codea. Se on edelleen hyvä, mutta vaihtoehtoja on tullut lisää: OpenAI:n Codex, OpenCode ja Pi ovat kaikki varteenotettavia, ja hintahaarukka on leveä.

Meidän oma valintamme ei välttämättä ole sinun valintasi. Siirryimme omassa rakennusputkessamme Claude Codesta OpenCodeen ja sieltä Piihin, mutta syyt liittyivät resurssitehokkuuteen: Pi kuormittaa sandbox-koneita vähemmän, kuluttaa vähemmän tokeneita ja on helpommin muokattavissa. Yhden sivuston tekemisen kannalta nämä perusteet ovat käytännössä merkityksettömiä.

Hinnan ja laadun suhde on jokaisessa vähän erilainen. OpenCodella pääsee pitkälle kahdenkymmenen euron kuukausitilauksella, kun taas Claude Coden vahvimmat mallit kuluttavat krediittejä nopeasti. Kumpikaan ei ole toistaan huonompi, vaan kyse on siitä, kuinka paljon on valmis maksamaan yksittäisestä työrupeamasta.

Codexista minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, sillä en ole käyttänyt sitä. Moni kuitenkin kehuu sitä kovasti, joten se kannattaa ottaa mukaan vertailuun, jos työkalua valitsee juuri nyt.

Mikä ei ole muuttunut

Tärkeintä on yhä tietää mitä yrityksesi sanoo. Tekoäly kirjoittaa sivuston, ei liikeideaa. Se ei tiedä, miksi asiakkaasi valitsevat juuri sinut, eikä se keksi sitä puolestasi. Jos et osaa sanoa sitä ääneen, sivustosta tulee sellainen kuin miltä se kuulostaa.

Kuvat ovat edelleen kuvia. Aidot kuvat omasta työstä erottuvat kuvapankista, ja lukija huomaa eron nopeammin kuin uskoisi.

Ja tämä on tärkein: julkaistu sivusto ei ole löydetty sivusto. Se, että sivut ovat verkossa, ei tarkoita että Google näyttäisi ne kenellekään. Tämä yllättää useimmat, ja se on kokonaan oma aiheensa, johon palaan seuraavassa kirjoituksessa.

Kuinka helppoa loput on tehdä agenteilla?

Vaihtelevasti. Itse sivujen rakentamisen agentti hoitaa nykyään hyvin, mutta sivusto koostuu muustakin kuin sivuista, ja ne palikat ovat usein työläämpiä kuin varsinainen rakentaminen.

Kävijäseurannan saa ilmaiseksi Google Analyticsilla, mutta luovutat silloin kävijöidesi tiedot mainosjätille. Lisäksi tarvitset evästebannerin. Yksityisyyttä kunnioittavat vaihtoehdot maksavat rahaa, esimerkiksi Plausible, maksaa noin kymmenen euroa kuukaudessa.

Yhteydenottolomake tarvitsee jotain, joka ottaa lomakkeen vastaan: Cloudflare Workerin, oman palvelimen tai kolmannen osapuolen palvelun. Tässä kohtaa sormi menee helposti suuhun ilman teknistä osaamista, vaikka riittävän hyvä agentti pääsee pitkälle myös ilman.

Verkkotunnus pitää ostaa erikseen, ja sen asetuksia pitää osata hallinnoida. Hakukonenäkyvyys ei synny itsestään sekään, vaan vaatii oman työnsä.

Nämä kaikki tulevat meiltä samassa paketissa, jos into loppuu kesken projektin.

Kannattaako tehdä itse?

Jos tekeminen kiinnostaa, kyllä. Opit prosessista enemmän kuin mistään oppaasta, ja lopputulos on aidosti sinun: koodi on omassa hallinnassasi, eikä mikään alusta pidä sitä panttivankina.

Jos taas haluat vain että sivut ovat olemassa, tämä on juuri se työ, jonka olemme automatisoineet.